"Language speaks me" : Adult immigrants' views on self-study of the Finnish language

Tutkielma on haastatteluaineistoon perustuva kvalitatiivinen tutkimus, jossa tarkastellaan 12 maahanmuuttajataustaisen venäjänkielisen informantin näkemyksiä ja kokemuksia suomen kielen oppijoina ja käyttäjinä. Työssä keskitytään toisen kielen oppimisen motivaation luonnehdintaan sekä siihen, millaisia kielenoppimistyylejä, -strategioita ja -keinoja aikuiset maahanmuuttajat käyttävät ja milllä tavalla he määrittelevät hyvän kielitaidon. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä ovat sosiokulttuurinen ja kognitiivinen lähestymistavat kielentutkimukseen. Aineisto on kerätty puolentoista vuoden aikana ja koostuu kahdeksasta nauhoitetusta ja litteroidusta sekä neljästä kirjallisesti toteutuneesta haastattelusta. Analyysi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan itsenäistä kielen opiskelua kolmen ulottuvuuden kautta, joita ovat itseopiskelutarpeen tiedostaminen, kielenoppimisen motivaatio ja kielenoppimisen tyylit ja menetelmät. Toisessa osassa analysoidaan sitä, miten kielenkäyttäjät arvioivat oman kielitaitonsa kehitystä ja mitä haluavat kielitaidossaan vielä parantaa. Tutkielman pohjalta voidaan todeta, että affordanssien aktiivinen ja tuloksellinen käyttö kielenoppimisessa alkaa motivaatiosta. Itsenäisen kielenoppimisen halu määräytyy aineiston analyysin mukaan sekä instrumentaalisilla orientaatioilla (oman ammatillisen uran rakentaminen ja mahdollisuus opiskella suomalaisessa oppilaitoksessa), että integratiivisilla orientaatioilla (itsenäinen suomalaisessa yhteiskunnassa toimiminen, itsensä yhteiskunnan jäseneksi tunteminen, kiinnostus suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin). Tutkielmassa vahvistetaan ajatusta siitä, että toisen kielen oppiminen on elinikäinen prosessi, ja esitellään, että oppimisen alku- ja keskivaiheessa olevien kielenkäyttäjien on tärkeää vahvistaa itsevarmuuttaan kielenkäyttäjinä ja osata kieltä virheettömästi, kun taas edistyneiden kielentaitajien näkemyksessä oman kielitaidon vahvistamisen lisäksi ilmenee halu vaikuttaa muiden kielenoppimiseen, kielikulttuuriin sekä suomen kielen tulevaisuuteen. Tutkielmassa avautuu ajankohtaista aihepiiriä ja mielenkiintoisia jatkotutkimusnäkymiä, kuten kielenoppijaprofiilien tarkastelu kielenoppimisen menestyksen ja/tai kohdekieltä puhuvaan kansaan integroitumisen näkökulmasta, oman äidinkielen käyttö apukielenä aikuisten kielenoppimisessa tai kielenoppijan omien oppimistyylien tietoinen valinta ja muokkaus sekä kielenoppijan muuttuminen persoonana kielenoppimisen myötä